Tammikuu/Helmikuu 2012 YK ja sinä

Sisters of Charity Federation Yhdessä rakkauden tehtävässä Etusivu Keitä olemme Federationin jäsenet Toiminnanjohtaja NGO-edustaja Hallitus Uutiset AIDS-työ Ilmastonmuutos Koulutus Alkuperäiskansojen kysymykset Köyhyys Koulutus Mikrorahoitus Siirtolaiset-maahanmuuttajat-pakolaiset Rauha Ihmiskauppa Systeeminen muutos NGO NGO-uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet Uutiskirjearkisto Kansainvälinen rauhanpäivä Historia Vincentiläisen perinteen amerikkalainen alkuperä Vincentiläisen perinteen ranskalainen alkuperä Yhteisöjen alkuvaiheet Federationin muodostuminen Federationin kehitys Charity Connections Bibliografia Jäsenet Toiminta Työmahdollisuudet Retriitit SC Spirituality Center: Cincinnati Bethany Center Marillac Center Maris Stella Retreat and Conference Center Nazareth Retreat Center Seton Spirituality Centre Vain jäsenille Ota yhteyttä Ota yhteyttä toiminnanjohtajaan Ota yhteyttä NGO-edustajaan Tilaa uutiset sähköpostitse Tilaa RSS-syöte Federationin uutiset Tammikuu/helmikuu 2012 YK ja sinä Julkaissut SC Federation 31. tammikuuta 2012 kohdassa Action Alert Archive Ympäristö- ja talouskriisit Tämä The United Nations and You -julkaisun numero ei ole toimintakehotus, vaan sen tarkoituksena on sen sijaan johtaa parempaan ymmärrykseen siitä, mitä maailmannäyttämöllä on nousemassa esiin ympäristö- ja talouskriisien valossa.

Monien vuosien ajan maan vauraus on perustunut sen bruttokansantuotteeseen (BKT). BKT mittaa kaikkien tavaroiden ja palvelujen rahallista arvoa, jotka tuotetaan kansakunnan sisällä tietyn ajanjakson aikana ja myydään kuluttajille, hallituksille, sijoittajille tai viedään. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa, että BKT edustaa sitä osaa väestön hyvinvoinnista, joka tulee tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta. Jotta maan BKT kasvaisi, ihmisten on kulutettava yhä enemmän.

BKT:n käyttöä maan vaurauden indikaattorina on kritisoitu monin tavoin. Esimerkiksi jos maa käy sotaa tai kärsii luonnonkatastrofeista, rahalliset transaktiot lisääntyvät, mikä johtaa korkeampaan BKT:hen. Jos pieni osa väestöstä kuluttaa ylellisesti, mutta monilla ei ole varaa kuluttaa, BKT voi osoittaa kasvua, mutta suuren eriarvoisuuden kustannuksella.

Richard Heinbergin mukaan “Kansakunnan kokonaisvaltaisen terveyden laskeminen sen BKT:n perusteella on suunnilleen yhtä järkevää kuin musiikkikappaleen laadun arvioiminen pelkästään laskemalla sen sisältämien nuottien määrä”. [1] BKT ottaa huomioon vain yhden tuloksen – talouskasvun. Tämä tarkoittaa, että ulkoisvaikutuksia, kuten luonnonvarojen kustannuksia, oikeudenmukaisia palkkoja jne., ei oteta huomioon. Monet taloustieteilijät sekä muiden alojen asiantuntijat kannattavat nyt kolminkertaista tulosta – sosiaalista, ympäristöllistä ja taloudellista kasvua.

Planeetta, jolla on rajalliset resurssit, ei voi ylläpitää ikuista kasvua. Tämä oivallus merkitsee kuitenkin täydellistä uudelleenajattelua kasvun ja vaurauden luonteesta sekä nykyisen globaalin rahoitusarkkitehtuurimme uudelleenjärjestelyä.

Naomi Klein väittää, että “nykyinen talousmallimme perustuu virheelliseen olettamukseen, että luonto on rajaton, että pystymme aina löytämään lisää sitä mitä tarvitsemme, ja että jos jotain loppuu, se voidaan saumattomasti korvata toisella resurssilla, jota voimme loputtomasti hyödyntää.” [2] Ympäristötaloustieteilijä Tim Jackson tekee edessämme olevan valinnan hyvin selväksi: “Romuta järjestelmä tai romahduta planeetta.” Nykyinen talousjärjestelmämme ei ole enää elinkelpoinen. Se on johtanut äärimmäiseen vaurauteen joillekin maille ja yksilöille monien vähiten kehittyneiden maiden (LDC) ja sekä LDC-maiden että teollisuusmaiden suuren enemmistön kustannuksella.

Related: Hallow: Catholic Prayer & Meditation App — Guided Catholic prayer, rosary, and sleep content in one app..

Kysymys, joka meidän on esitettävä, on: “Kuinka ihmiset voivat työskennellä, yksilöllisesti ja kollektiivisesti, haastaakseen nykyisen kaikkialle tunkeutuvan kulutusyhteiskunnan, joka on tuhoisa sekä ihmisille että planeetalle, tavalla, joka todella johtaa Jumalan valtakunnan rakentamiseen maan päälle? Mitä katolinen yhteiskuntaopetus tarjoaa talous- ja ympäristökriisien keskellä?

Muutama lainaus pohdittavaksi: “Nykyaikainen yhteiskunta ei löydä ratkaisua ekologiseen ongelmaan, ellei se TARKASTELE VAKAVASTI ELÄMÄNTAPAANSA. Monilla maailman alueilla yhteiskunta on omistautunut välittömälle tyydytykselle ja kulutuskeskeisyydelle pysyen välinpitämättömänä niiden aiheuttamalle vahingolle.” Johannes Paavali II teoksessa The Ecological Crisis: A Common Responsibility “Emme voi puuttua ekosysteemin yhteen osa-alueeseen kiinnittämättä asianmukaista huomiota sekä tällaisen puuttumisen seurauksiin muilla alueilla että tulevien sukupolvien hyvinvointiin.” Johannes Paavali II teoksessa The Ecological Crisis “On tuomittava taloudelliset, rahoitukselliset ja sosiaaliset mekanismit ja rakenteet, joita rikkaat ja mahtavat manipuloivat oman etunsa hyväksi köyhien kustannuksella.” – Johannes Paavali II teoksessa Solicitudo Rei Socialis “Voitto on hyödyllinen, jos se palvelee välineenä päämäärään, joka antaa sekä käsityksen siitä, miten se tuotetaan että siitä, miten sitä käytetään hyvin.

Kun voitosta tulee ainoa tavoite, jos se tuotetaan sopimattomin keinoin ja ilman yhteistä hyvää lopullisena päämääränään, se uhkaa tuhota vaurautta ja luoda köyhyyttä.” – Benedictus XVI teoksessa Caritas in Veritate “Kainin kysymys ‘Olenko minä veljeni vartija?’ on maailmanlaajuinen ja erityinen haaste ajallemme, koska se koskettaa ei yhtä veljeä vaan kaikkia sisariamme ja veljiämme. Olemmeko vastuussa maailman köyhien kohtalosta? Onko meillä velvollisuuksia kärsiville ihmisille kaukaisissa paikoissa?

Worth a look: FORMED.org Catholic Streaming & Study Platform — Parish-backed Catholic streaming, Bible studies, and devotionals..

Onko meidän vastattava kärsivien pakolaisten tarpeisiin kaukaisissa kansakunnissa? Olemmeko luomakunnan vartijoita tuleville sukupolville? Jeesuksen seuraajille vastaus on KYLLÄ! – U.S.

Catholic Conference teoksessa Called to Global Solidarity “Yksi suurimmista haasteista aidolle inmenskehitykselle on köyhyyden kurjuuden tai taloudellisen alikehityksen todellisuus, joka esiintyy rinnakkain hyväksymättömän ylikehityksen kanssa, joka sisältää kulutuskeskeisyyden ja tuhlauksen.” – Johannes Paavali II teoksessa Solicitudo Rei Sociales Perustavanlaatuinen kysymys, joka on esitettävä taloudellisesta kehityksestä, on: Mitä se tekee ihmisille? Mitä se tekee ihmisten hyväksi?

Mitä se mahdollistaa ihmisten tehdä itse itselleen? – U.S. Bishops teoksessa Economic Justice for All “Maailman ulkoiset erämaat kasvavat, koska sisäisistä erämaista on tullut niin laajoja. Siksi maan aarteet eivät enää palvele Jumalan puutarhan rakentamista kaikkien asuttavaksi, vaan ne on pantu palvelemaan hyväksikäytön ja tuhon voimia.” – Paavi Benedictus XVI Muutama lainaus lisää pohdittavaksi: “Tekemämme valinnat määräävät, parantaako vai heikentääkö jättämämme jälki ihmisen panosta Luomakunnan suureen pyrkimykseen toteuttaa mahdollisuutensa.

Meillä on merkitystä. Valinnoillamme on väliä. – David Korten “Tosiasia on, että uskonnollista elämää ei koskaan ollut tarkoitettu pelkäksi työvoimaksi kirkossa; sen oli tarkoitus olla polttava läsnäolo, etsinnän paradigma, ihmissielujen merkki ja omantunnon katalysaattori siinä yhteiskunnassa, jossa se syntyi. -Joan Chittister “Naisten yhteenliittynyt uinuva voima on hyödyntämätön resurssi, jota ihmiskunta ja planeetta tarvitsevat.” – Jean Bolen “Maailma ei ole loppunut, mutta maailma sellaisena kuin me sen tunnemme on – vaikka emme aivan vielä tiedäkään sitä.” –Bill McKibben “Harvojen vauraus, joka perustuu ekologiseen tuhoon ja jatkuvaan sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, ei ole

P.S. A few readers have asked which books & media we actually reach for — it's Ignatius Press Catholic Books; take a look here if you want the current details.